Tuosta aamusta vielä:

On puhdistavaa herätä aikaisin. Herätyskello soi 5.15 ja pongahdin pystyyn. Moista ei ole kyllä nähty aikoihin! Tuntuikin ihan siltä, kuin olisi lähdössä jonnekin matkalle tai muulle. Olihan tuokin tietysti seikkailu sinänsä. Aamut on vaan niin upeita.
Siinä kun Kari ajelutti mua asemalle näin paikan, johon haluan muuttaa. Siinä on kaikki hyvän asuinpaikan ominaisuudet: nätit aamut ja varmasti vielä kauniimmat illat sekä meri.
Meri. On se vaan ihana. Meri.
Asemalla ei valitettavasti ollut roberts auki, olisin kahvia kaivannut. Pärjäsin kyllä hienosti ilmankin aina Linkosuolle saakka. Sielä sitten iso latte. Oi oi. Se on parasta siinä se maitovaahto ja sen päälle ripoteltu sokeri. Ja ohh. Samalla vielä tukku uutisia lehdestä niin jo on aamiainen katettu. Aamupalan syönti kaupungilla on niin harvinaista luksusta. Aamiainen noin yleensä on luksusta. Siis aamiainen, joka sisältää muutakin kun pikaisen kaurapuuron.