Hei hei Franklin!

Olen palannut äidilleni isältäni ja nyt on paljon paljon mukavampaa. Ei isällä oikein jaksa, kun on tottunut vähän yksinäisempään oloon ja yhtäkkiä on ympärillä kolme alle 10-vuotiasta ja kaksi aikuista. Näin kotosalla äidin ja K:n kanssa on hirmusti rauhallisempaa! Kävin äidin työpaikallakin tänään, kun saavuin junalla. Ihan jees, ei mitään vikaa. Sielä sillä on kyllä maata jolla temmeltää! Mielettömän suurta.
Junamatka oli luonnollisesti piinaava. Onneksi eräs vanha kaverini soitteli ja sovittiin näkeminen huomiseksi! Jeijei!

Juhannuksen jälkeen, eli ensiviikolla palaan Tampereelle jälleen. Juhuu! Sielä odottaa muutama postipaketti - housut ja Pariisin tuliaisia! Lisäksi kirjeitä ja postikortteja - yksi Elinalta! Lähetin siitä viestinkin kiitokseksi kun mummo kertoi sen tulleen, mutta en usko että se meni perille, kun ei ollut sitä Italiaan suuntanumeroa..

Kisoja olen katsonut ja paljon! Täytynee kuitenkin tutkia YLEn MM-jalkapallosivuja, kun en ole nähnyt mitään urheilu-uutisiakaan viikkoon. Enkä oikeastaan mitään muitakaan uutisia, olen ollut pimennossa jostain tiedostamattomasta syystä. Syystä, jota vihaan. Inhoan olla tietämätön maailman asioista, mutta jotenkin tuntui että uutiset eivät ole isän ja hänen vaimonsa ensimmäisiä intressejä, mikä on sinänsä sääli, sillä Joensuussa elää jo muutenkin pellossa!

Luin muutamia kirjoja.